Setlementit ja yhteisösosiaalityö

Setlementtiliike on tehnyt yli sata vuotta menestyksellistä työtä Suomessa ja muualla maailmassa ihmisten välistä epäluuloa ja eriarvoisuutta pönkittävien rakenteiden rapauttamiseksi. Välineinä ovat olleet setlementit ja kansalaistalot. Niissä erilaiset ihmiset ja ihmisryhmät ovat tutustuneet toisiinsa, kerryttäneet tarpeellisiksi katsomiaan taitoja sekä osallistuneet aktiivisesti asuinalueensa ongelmien ratkomiseen.

Yksi tällaisista paikoista on Tampereella toimiva Miesten kansalaistalo Mattila, jonka toimintafilosofian juuret ulottuvat setlementtiliikkeen alkulähteille 1800-luvun Englantiin ja Yhdysvaltoihin. Kun setlementtityöntekijät porautuivat aikoinaan teollisuuskapitalismin ja kaupungistumisen vanavedessä kehkeytyneisiin sosiaalisiin epäkohtiin, he tekivät pesäeron aikakaudelle tyypillisten hyväntekeväisyyttä harjoittavien tahojen toimintaan. Tälle toiminnalle oli ominaista ylhäältä alaspäin suuntautuva auttaminen. Setlementtiväki ei pyrkinyt sopeuttamaan heikossa asemassa olevia ihmisiä sopuisaksi osaksi vallitsevia olosuhteita. Setlementeissä pyrittiin sen sijaan vaikuttamaan vallitseviin olosuhteisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin painottamalla yhteistyötä setlementtiväen ja alueen asukkaiden välillä yli luokka- ja kansallisuusrajojen.

Tämän päivän suomalaisessa setlementtiliikkeessä samainen perinne nousee näkyvimmin esille kansalaistoiminnan periaatteessa. Se ilmenee niin koko setlementtikenttää yhdistävässä asenteessa kuin työmuodoissa, joiden tarkoitus on yhteistyö erilaisten ihmisten kesken - ei ongelmalähtöinen auttaminen. Mattilassa setlementtihenkinen kansalaistoiminta lyö kättä miesten hyvinvointia vertaishengessä edistävän miestyön kanssa.

Vaikka miehet ovat olleet kautta historian etuoikeutettu sukupuoli, erot miesten välillä ovat olleet aina suuret: miehiä löytyy niin yhteiskunnan huipulta kuin pohjalta.

Mattilan kansalaistoiminnan johtoajatuksena on saattaa kantasuomalaiset ja erilaisista kulttuureista tulevat miehet dialogiin, koska sen nähdään edesauttavan arjen demokratian kehittymistä. Tässä mielessä demokratiassa ei ole kyse enemmistön vallasta vaan siitä, että ihmiset voivat itse päättää asioistaan. Mattilassa tämä tarkoittaa sitä, että toimintaa kehitellään yhdessä sellaiseksi, että kaikki kokevat sen tarpeelliseksi, tai jonka kaikki voivat vähintään hyväksyä.

Yksi kansalaistalo ei voi räjäyttää miesten välistä epätasa-arvoa ylläpitäviä valtarakenteita. Se voi kuitenkin tarjota paikallisen elämän mittakaavassa poikkeukselliset puitteet yhteistyölle, jossa nähdään yhtä tärkeinä eri puolilta maailmaa tulleiden, eri tavoin miehenä olemiseen ja seksuaalisuuteen suhtautuvien, ja erilaiset taloudelliset lähtökohdat omaavien miesten pyrkimykset ja ajatukset. Demokratia ei tarvitse näin ymmärrettynä suureellisia puitteita, sillä yhteistyö voi saada sysäyksensä jo yhdessä juodusta kahvikupillisesta.

Mattilan toimintaa kuvaavassa työkirjassa kerromme, miten yhteistoimintaa on rakennettu erilaisista taustoista ja elämäntilanteista tulevien miesten välillä Suomen ensimmäisessä kaikenlaisilleSetlementit ovat omaksuneet yhteiset arvot ja periaatteet ja työskennelleet yhdessä niiden eteen yli vuosisadan ajan. Työ keskittyy paikallistasolla tapahtuvaan, yhteisöjen kehittämiseen pohjautuviin lähestymistapoihin, aitoon sitoutumiseen ja uskoon paikallisyhteisöjen kyvykkyydestä ja halukkuudesta päättää itse yhteisöjä koskevista asioista.

Setlementtiliike tavoittelee yhteisvoimin tehtävää työtä kohti sosiaalista oikeudenmukaisuutta, ihmisoikeuksien toteutumista ja vahvempaa demokratiaa. Yhdessä setlementtiliike pitää huolen siitä, että paikallisyhteisöjen ääni kuuluu kansallisesti ja kansainvälisesti yhteiskunnissa sekä siitä, että ääni kuuluu maiden hallituksille saakka.