Ensin oli sosiaalityö

Kurjuutta ja väkivaltaa 1800 -luvun teollistuvissa yhteiskunnissa. Sosiaalisia ongelmia lievitettiin hyväntekeväisyydellä. Se oli tehotonat ja jätti suuren osan kärsivistä ilman apua. Pahimmillaan se rapautti sekä auttajan että autettavan moraalia. Kehitettiin sosiaalityö ihmiseltä ihmiselle (Jane Addams). Oli luotava rakenteita, joissa ihmiset voisivat auttaa toisiaan.  Setlementtilikkeen ratkaisu ongelmaan oli yhteinen tila eli kansalaistalo, jossa eri taustoista ja ryhmistä tulevat ihmiset voisivat ratkaista yhdessä ongelmiaan. Sosiaalityö oli lähellä ja siihen luotettiin. Se oli tärkeä osa yhteisöä ja sen toimintaa arvostettiin. 

Nykyään sosiaalityö on menettänyt monelle aikaisemmin selkeän sisältönsä eikä sillä ole enää konkreettista sisältöä elämämme kanssa. Sosiaalityöllä ja todellisuudella ei tunnu olevan liittymäkohtaa. Kosketuskohta on kuitenkin oemasa. Se on piiloutunut päihdetyöhön, vanhustyöhön, kehitysvammatyöhön, setlementtityöhön, mielenterveystyöhön, joissa runsas sosiaalialan asiantuntija tekee sosiaalityötä.

Luotettiin ihmisiin ja heidän ihmisyyteensä.